Skip to main content

Rakkuloituminen

Määritelmä

Kostealla säällä maalirakenne imee itseensä vähäisen määrän vesihöyryä, joka taas haihtuu kuivalla säällä (osmoosi). Tämä on normaali prosessi eikä vahingoita oikein sävytettyä maalirakennetta. Huono pohjamaalien käsittely voi kuitenkin jättää näihin kerroksiin epäpuhtauksina hygroskooppisia/vesiliukoisia aineita (suoloja), jotka saavat aikaan paikallisia kosteuskeskittymiä, jotka kohottavat maalikalvoa. Rakkulat voivat esiintyä kooltaan, ryhmittelyltään ja toistuvuudeltaan vaihtelevina kohoumina. Ne voivat kehittyä yksittäisten kerrosten väliin, mutta myös koko maalirakenteen alle. Kuivassa ilmassa useimmat rakkulat vetäytyvät.

Blasenbildung

Syyt

  1. Maalattavaa pintaa (pohjamaali, paljas metalli, jne.) ei ole puhdistettu kunnolla. Epäpuhtauksia suolajäämistä, esim. likaisesta hiomavedestä tai käsien hiestä, on jäänyt pinnalle ennen maalaamista. Rakkulakuviosta voidaan päätellä sen aiheuttaja (helminauhanomainen = pyyhkäisyjäljet, pesänomainen = sormen tai kämmenen jäljet)
  2. Polyesterituotteiden märkähionta ilman riittävää aikaa veden haihtumiselle ennen pohja- ja pintamaalien ruiskuttamista.
Blasenbildung
10 x suurennos
Blasenbildung
Elektronimikroskooppikuva: Suolakiteitä avoimessa rakkulassa. 100 x suurennos.

EHKÄISEMINEN

  1. Puhdista maalattavat alueet perusteellisesti puhtaalla vesijohtovedellä. Vaihda hionta- ja puhdistusvesi säännöllisesti, varsinkin talvella kun auton maalipinta on suolan peitossa. Lopuksi, (alustatyypistä riippuen) puhdista alue Glasurit 700-1 puhdistusaineella, Glasurit 541-5 silikonin poistoaineella tai Glasurit 360-4 metallinpuhdistusaineella.
  2. Älä hio polyesterituotteita märkähiontamenetelmällä. Käytä vain kuivahiontaa.

KORJAAMINEN

Hio vaurioituneet alueet perusteellisesti. Maalaa uudelleen käyttäen suositeltuja pohja- ja/tai pintamaaleja.