Ekeri hallitsee Euroopan markkinoita

Sivusta avattavien kuormatilojen ykkönen

Pohjanmaalainen Ekeri alkoi 1990-luvulla erikoistua sivusta-avattaviin päällerakenteisiin ja perävaunuihin. Vuonna 1945 toimintansa aloittaneen perheyrityksen tuotannosta yli 80 prosenttia menee vientiin, ja sivusta avattavissa kuormatiloissa Glasuritin maalituotteita käyttävä perheyritys on markkinajohtaja Euroopassa.

Bror Eklund aloitti vuona 1945 sodasta palattuaan puusepäntöiden tekemisen Eklunds Snickeri -yritysnimen puitteissa navettakamarissa kotikylässään Kolpissa, joka sijaitsee Pedersören kunnassa. 1950-luvulla pohjanmaalaisyritys valmisti muun muassa ovia ja huonekaluja, mutta kuljetusalaan liittyvä tuotanto kuului Eklundin yritystoimintaan käytännössä heti yrityksen alkuvuosista lähtien. Jo 1960-luvulla Eklunds Snickeri valmisti myös kioskeja, päällerakenteita sekä asunto- ja hevosvaunuja.

Karavaanari nro 1

Eklunds Snickeri kuuluu suomalaiset asuntovaunurakentajien joukkoon, ja yritys teki 60- ja 70-lukujen taitteessa omaa Ekerina-asuntovaunua kolmena eri mittaisena mallina 100–200 kappaletta.

Lasketteluakin harrastanut Bror Eklund oli vuonna 1964 perustamassa viiden muun henkilön kanssa Asuntovaunuyhdistys SF-Caravania, nykyistä SF-Caravan ry:tä, ja arvonnassa hän sai yhdistyksen jäsennumeron 1. Bror Eklund on siis tietyllä tavalla Suomen ensimmäinen karavaanari – tällä hetkellä SF-Caravanin uusien jäsenten jäsennumerot lähentelevät 180 000:aa.

Ekerina-vaunujen nimi juontui samalla tavalla Eklunds Snickeristä kuin yrityksen myöhemmin käyttöön ottama nimi Ekeri: otettiin ensimmäisestä sanasta kaksi ensimmäistä ja toisesta sanasta kolme viimeistä kirjainta. Kommandiittiyhtiöstä osakeyhtiöksi 90-luvun alussa muuttunut Ekeri on Eklundin suvun omistama perheyhtiö, jonka palveluksessa on jo neljännen sukupolven Eklundeja.

1970-luvulla yrityksen johto siirtyi vuonna 1971 edesmenneen Brorin pojille Lars ja Henrik Eklundille. 76-vuotias Lars ja 82-vuotias Henrik poikkeavat vielä nykyäänkin Ekerin tehtaalla kahvittelemassa.

Yrityksessä arvot kohdallaan

Henrikin pojista Mikael tuli Vaasan Hankenilla opiskeltuaan Ekerille vakinaisesti 1987, ja Espoossa opiskellut Tom aloitti täyspäiväisenä ekeriläisenä vuonna 1994. Ekerin toimitusjohtajana 20 vuotta toiminut Mikael Eklund on nykyisin yrityksen taustalla toimiva hallitusammattilainen. Diplomi-insinööri Tom Eklund työskentelee yrityksen tuotekehitystiimissä tutkimusinsinöörinä. Ekerillä on ollut omaa tuotesuunnittelua ja -kehitystä jo 1980-luvulta alkaen.

Larsin tyttäret Mia ja Monika ovat Ekerin hallituksessa, ja neljättä Eklundien sukupolvea Ekerin hallituksessa edustavat Mikaelin lapset. Mikael Eklundin jälkeen yrityksen ensimmäisenä ulkopuolisena toimitusjohtajana vuonna 2016 aloittanut Matti Laurila on Larsin vävy.

– Olin kyllä sanonut, että en tule koskaan Ekerille töihin, sillä en halua sotkea perhettä ja työtä. Tuo päätös oli kuitenkin helppo pyörtää, sillä tämä on hieno yritys, ja täällä ovat olleet arvot aina kohdillaan, kertoo viisi vuotta Ekeriä johtanut Laurila.

Yli 80 prosenttia vientiin

Bror Eklundin yritystoiminnan lähtökohtana oli monipuolinen puuntyöstön osaaminen. Yrityksen alkuaikoina kuljetuskaluston pääraaka-aine oli puu, sillä kuormakorit ja -lavat rakennettiin puusta: sekä apurunko että korin kehikko olivat puuta, ja korin sisä- ja ulkopinnat vaneria. Ekeri rakensi perävaunuja jo 1950-luvulla, ja 1960-luvulla valmistuivat yrityksen ensimmäiset puoliperävaunut.

1970-luvulla metallityön osuus alkoi lisääntyä kuljetuskalustossa, ja samoihin aikoihin Ekeri erikoistui kuljetuskalustoon eli pääosin umpi- ja kapelliperävaunuihin. Erikoistumisen taustalla oli paikallisten kuljetusyritysten tarve saada kuljetuskalustoa, jolla ajettiin Pohjois-Norjasta kalaa Pohjanmaan turkistarhoille.

1980-luvulla Ekerille valmisti Kolppiin kolmessa vaiheessa uusi tehdas. Sen jälkeen Ekeri on rakennuttanut tehdasalueelleen muun muassa huolto- ja korjaamohallin sekä maalaamon. Vuonna 2019 yritykselle valmistui uusi 12 000 neliömetrin suuruinen tuotantohalli.

– 1990-luvun alussa iski valuuttakriisi, ja meillä oli hieno tehdas mutta aika vähän töitä, se oli huono yhtälö, muistelee Mikael Eklund.

Ekeri selätti kuitenkin vaikeudet, ja 1980-luvulla alkanut vienti laajeni 1990-luvulla Ruotsin ja Norjan lisäksi muualle Eurooppaan.

Kuormaa molempiin suuntiin

Ekeri on valmistanut sivusta avattavia auton ja perävaunun kuormatiloja jo 1970-luvun lopulta lähtien, ja 1990-luvulla yrityksessä päätettiin erikoistua sivusta-avattaviin päällirakenteisiin ja perävaunuihin.

– Vuonna 1992 Ruotsissa Elmia-messulla huomasimme, että Ruotsissa oli tosi isot markkinat aukeavalla sivulla varustetuille neliakselisille täysperävaunuille. Sivusta aukeavat olivat meillä jo aika vahva tuote, mutta teimme siihen aikaan kuitenkin vielä lähes kaikkea, mitä kuljetusalalla haluttiin. 90-luvun alun laman jälkeen päätimme erikoistua tähän kapeaan segmenttiin, ja sitä on viety sen jälkeen määrätietoisesti eteenpäin, kertoo Mikael Eklund.

– Pohjoismaissa on pitkät ajomatkat ja tarvetta kuljettaa erilaista kuormaa etelästä pohjoiseen kuin pohjoisesta etelään. Auto lähtee Helsingistä lastinaan elintarvikkeita lavatavarana yhdessä tai kahdessa kerroksessa – tätä varten meillä on nykyään EkeLoad-kaksitasojärjestelmä, mikä mahdollistaa eurolavojen lastaamisen kahteen tasoon. Paluukuormaksi auto ottaa esimerkiksi lankkua tai terästä. Sivusta avautuva kuormatila on joustava työkalu ja mahdollistaa sen, että auton ei tarvitse ajaa tyhjänä takaisin, selittää Mikael Eklund sivusta avattavien kuormatilojen idean.

Sivusta-avattavuus tarkoittaa helppoa lastausta, mutta Ekerin käyttämä slogan ”Easy Loading” kuvastaa myös vaivattomampaa kuorman saamista, helppokäyttöisiä turvallisuus- ja kuormankiinnitysratkaisuja sekä mutkatonta kanssakäymistä asiakkaan ja ekeriläisten välillä.

Erikoistuminen kannatti

Ekerin pääsy kuorma-autoteollisuudestaan tunnetun Ruotsin päällirakennemarkkinoille perustui siihen, että Scania ja Volvo toimivat 1990-luvulla eri ajatusmallilla kuin esimerkiksi pohjanmaalaisyritykset Ekeri, Närkö ja NTM. Kuljetusyrittäjä osti auton Scanialta tai Volvolta, kuormakorin toisesta paikasta ja perävaunun kolmannelta toimittajalta.

– Se on monimutkainen ja työläs tapa toimia, eivätkä ruotsalaiset kuljetusyrittäjät olleet tyytyväisiä siihen. Me tarjoamme koko perävaunuyhdistelmän yhdestä paikasta – vetoauton päälle ja perään laitetaan sopivat vehkeet kertatoimituksella. Tämä on huomattavasti tehokkaampi ja yksinkertaisempi tapa toimia, ja asiakas saa juuri sitä, mitä on tilannut. Lisäksi yksi toimittaja helpottaa takuu- ja vastuuasioiden hoitoa. Erilainen tapa toimia sai suomalaiset pärjäämään silloin, ja vieläkin me pärjätään sillä, taustoittaa Mikael Eklund.

Ekerillä tehtiin 30 vuotta sitten oikea päätös keskityttäessä kokosivuaukeaviin kuormatiloihin, ja yrityksen tekemä pitkäjänteinen työ on tuottanut hyvää taloudellista tulosta. Ekeri tunnetaan ympäri Eurooppaa juuri tästä rakenteesta, ja nykyään Ekeri on lähes synonyymi sivusta-avattavuudelle.

– Nykyään yli 80 prosenttia Ekerin tuotannosta menee vientiin. Ruotsi ja Norja ovat edelleenkin meidän päävientimaamme, mutta tärkeitä vientimaita ovat myös Islanti, Englanti, Saksa, Tanska, Hollanti, Liettua, Puola, Viro ja tuoreimpana tulokkaana Ranska. Olemme tässä tuotesegmentissä markkinajohtaja Euroopassa, kertoo toimitusjohtaja Matti Laurila.

Ekerillä on Suomessa myyntikonttori Hyvinkäällä, toimipisteet Ruotsissa, Norjassa ja Liettuassa sekä jälleenmyyjiä ympäri Eurooppaa. Oman tuotannon ohella Ekeri myy Suomessa omaa tarjontaansa täydentäviä saksalaisen Kögelin perävaunuja. Ruotsin ja Norjan konttoreidensa kautta Ekeri myy suomalaisten Fokor- ja Tyllis-päällirakennevalmistajien tuotteita.

Tuotantoprosessi kunnossa

Ekeri työllistää Kolpissa tällä hetkellä lähes 240 henkeä, ja töitä on tehty jo pidempään kahdessa vuorossa. Tuotannossa työskentelevien 150–160 henkilön joukossa on sekä metallialan osaajia että muun muassa autoasentajia, puuseppiä, maalareita ja sähkömiehiä.

– Tuotantoprosessimme on kunnossa ja toimii nopeasti. Siitä, kun otamme tilauksen käsittelyyn, kuluu toimitukseen noin seitsemän viikkoa – siitä varsinaiseen valmistukseen kuluu 10–11 työpäivää. 70-luvulta alkaen olemme valmistaneet noin 15 000 ajoneuvoa. Tällä hetkellä vuosituotantomme on noin 670 kappaletta, eli joka päivä Kolpin tehtaalla valmistuu 2–3 koria tai perävaunua. Tänä vuonna haasteita ovat tuoneet materiaalien ja komponenttien pidentyneet toimitusajat, kertoo Matti Laurila koronavirusepidemian vaikutuksista.

Ekerin tarvitsemista komponenteista noin 70 prosenttia tulee ulkopuolelta. Esimerkiksi elementit seiniin ja kattoihin on valmistanut 90-luvulta lähtien Thermocon Element Kauhajoelta. Ekerin omaa tuotantoa kuormakoreissa ovat lähinnä etuseinät ja sivuovet.

Komponenttien valmistuksessa on hyödynnetty jo pitkään CNC-työstökoneita, ja tänä kesänä Ekerille tuli osavalmistukseen ensimmäinen tuotantorobotti. Tuotantolinjastolla kokoonpano tapahtuu käsityönä, ja myös kaikki hitsaukset tehdään ihmisvoimin.

– Runkopalkit ja muut laserleikatut tuotteet ostetaan valmiina, mutta kokoonpano tehdään alusta alkaen itse. Rungot ja päällirakenteet tehdään meidän omilla spekseillä, ja ne on suunniteltu toimimaan yhdessä. Tarkat laskelmat ja speksit takaavat, että lopputulos on Ekerin kokonaisuus, painottaa toimitusjohtaja.

Ekerillä huolletaan ja korjataan paljon vanhoja päällirakenteita ja myös muiden valmistajien tuotteita, mutta tehdaslinjastolla tehdään vain uusia tuotteita.

Maalaus tärkeässä osassa

Runkojen teräsrakenteet hiekkapuhalletaan ja maalataan Kolpissa, mutta työn tekee Ekerin alihankkija Ekerin maalaamossa. Runkorakennemaalaamossa käytetään samoja maalituotteita ja välineitä kuin päällirakennemaalaamossa, missä maalauksen tekevät Ekerin omat maalarit. Ekerin kolmannessa maalaamossa tehdään korjaustoimintaan liittyvät maalaukset. Kaikissa kolmessa maalaamossa käytetään Glasurit-maaleja. Hiomatuotteet, kuivatuotteet, sekoitusastiat, ruiskut sekä suojaus- ja sekoitusvälineet ovat BASF:n myymiä tuotteita.

– Kyse ei ole pelkästään maalituotteista vaan kokonaisuudesta – laadusta, hinnasta, oheistuotteista, laitteista ja prosessista. Meillä on maalipinnan laadun suhteen todella kovat vaatimukset, onhan se erittäin tärkeä ja olennainen osa kokonaisuutta. Jos maalattu pinta ei kestä, siitä aiheutuu korjaustöitä. Meillä maalataan käytännössä kaikki muut osat paitsi renkaat. Erilaisia materiaaleja on monia – on metallia, alumiinia, eloksoitua alumiinia, muovia ja lasikuitua – ja ne kaikki asettavat maaleille erilaiset vaatimukset, ja niille kaikille pitää olla oikea tuote. Maalaamoissa työskentelee noin 20 henkeä, ja tällä hetkellä meillä on riittävästi maalauskapasiteettia, kertoo Matti Laurila.

Ekeri on Glasuritille tärkeä yhteistyökumppani, jonka avulla maalinvalmistaja testaa ja kehittää tuotteitaan.

– Liikenteessä oleville Ekerin ajoneuvoille tehdään kalvonvahvuusmittauksia, ja Saksassa tehdään laboratorio-olosuhteissa viikkoja kestäviä suola-, ruoste- ja rasitustestejä. Haluamme varmistua siitä, että Glasurit-tuotteet täyttävät Ekerin asettamat laatukriteerit. Tällä hetkellä vaikein materiaali on alumiini, mutta siihenkin on löydetty ratkaisu, kertoo BASF Oy:n aluepäällikkö Hans Olbert.

ADR ja Module 16

Ekeri valmistaa myös vaarallisten tavaroiden maantiekuljetuksiin hyväksyttyjä ADR EX II- ja ADR EX III -yksiköitä. Suomen lisäksi Kolpista on toimitettu ADR-kalustoa muun muassa Englantiin, Hollantiin, Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan.

Ekerin uusimman tuotesegmentin muodostavat tällä vuosikymmenellä luvalliseksi tulleet pitkät HCT-perävaunut, jotka kulkevat yrityksessä nimellä Module 16. Uusi tuote täyttää moduulipohjaisena ratkaisuna uuden tieliikennelain vaatimukset vakaudesta ja kääntyvyydestä, ja se on 18,21 metrin mittaisena optimaalinen suomalaisille teille.

– Kokonaan sivusta-avattavan Module 16 -perävaunun ulkomitta on 16 metriä, kokonaispaino 48 tonnia ja kuormatila 120 kuutiometriä. Sisämitta on optimoitu 78 eurolavalle kahdessa kerroksessa. Module 16 on tällä hetkellä saatavana 5- ja 6-akselisiin perävaunuihin. Se, että Module 16 on mahdollista yhdistää erilaisiin kuljetusratkaisuihin, pidentää tuotteen elinaikaa. Tämä myös on tärkeä näkökulma Ekerin kestävyysajattelussa, painottaa Tom Eklund.

Module 16:n saa myös elintarvikekuljetukset mahdollistavana FRC-luokiteltuna perävaununa. FRC:n saavuttaminen edellytti Ekeriltä mittavaa tuotekehitystä, ja perävaunun eristearvo sekä sivusta-avattavuuden toimivuus ovat käyneet läpi tiukat testit. M16-konseptista on tulossa täysperävaunun rinnalle myös puoliperävaunu.

Laatua ja huolenpitoa

– Kuorma-auto loppuu yleensä aiemmin kuin Ekerin päällirakenne. Tuotteemme ovat pitkäikäisiä, ja niitä saatetaan siirtää toiseen ja jopa kolmanteen autoon. Tyypillinen Ekerin tuotteiden käyttöikä on 10–15 vuotta, kertoo Mikael Eklund.

Korona-ajan vaikutukset näkyvät Ekerillä tilausten merkittävänä kasvuna. Matti Laurilan mukaan hyviä tuotteita on helppo myydä, ja kuljetusyritykset uskaltavat taas investoida kalustoon.

– Korona-aikana on oltu odottavalla kannalla, vaikka kuljetusten tarve on jopa kasvanut. Nyt vanhentumaan päässyttä kalustoa uusitaan, ja meiltä alan toimijoilta kestää oma aikansa vastata kysynnän nopeaan kasvuun. Kärryt suorastaan revitään käsistä ja toimitusajat ovat kasvaneet, kertoo Ekerin toimitusjohtaja.

– Ekerin menestys perustuu pätevään henkilökuntaan, joka valmistaa laadukkaat tuotteet ja pitää asiakkaista erittäin hyvää huolta. Myös erikoistuminen pieneen markkinasegmenttiin ja vahvan aseman saavuttaminen siinä ovat meidän valttejamme. Lisäksi panostamme hyviin ja pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin, summaa Mikael Eklund Ekerin menestyksen peruspilareita.